< I'm crazy about polka dots and I find them at the Habitare Ethical Area curated by Tikau, a Finnish company combining "Scandinavian design and Indian handicraft traditions with the vision of employing and empowering the artisans of rural India. Taking a uniquely long-term, personal and human approach, Tikau collaborates directly with 120 artisans in their home villages in India, combining trade and aid. The collection consists of handmade home décor and clothing accessories."
Anno – I absolutely loved this stand! Anno's roots are "firmly in the Scandinavian way of living... Natural materials - wool, linen and cotton... are an essential part of being close to nature, timelessly and naturally." < > Samuli Helavuo's "In pieces, but not broken III". >
Photos ⎮ kuvat: Katja K. #Habitare
ENG This year I have the luxury of visiting Habitare on all the five days and I'm letting it sink in slowly, first guided by Signals, an experimental exhibition exploring trends in interior decoration, housing and design, where I find a text that's a definite keeper – and I'm copying it here in its entirety:
"Throw-away culture is so last season. Repair culture is the future and it is the Japanese that show us the direction. They have a tradition of valuing items. Instead of junk, they see opportunities. A broken pot is valuable for its imperfection. A crack is highlighted with gold, not hidden. This is the essence of the Wabi Sabi philosophy that has its origins in Buddhism. Nothing is permanent or complete. Everything changes and is incomplete.
People everywhere are getting tired with the ever shortening life cycle of disposable products. In Amsterdam, for instance, they have repair cafés, where broken gadgets can be fixed.
At Ambiente Fair there were beautiful chairs by Bouillon, a Japanese company that lovingly transforms broken mass produced furniture into unique design objects. This is upcycling at its most elegant form and a step towards circular economy.
Talking about "broken pots", in the No Trash! exhibition area there is, among others, Samuli Helavuo's In pieces, but not broken III (above)...
FIN Tänä vuonna saan vierailla Habitaressa kaikkina viitenä päivänä, ja makustelen kaikkea näkemääni hitaasti, ensin kokeellisen, sisustuksen ja muotoilun tulevaisuuden trendejä esittelevän Signals-näyttelyn ohjaamana. Löydän näyttelystä tekstin, josta haluan pitää kiinni – ja olen kopioinut sen tähän kokonaisuudessaan:
"Älä heitä pois! – Kertakäyttökultuuri on tullut tiensä päähän. Korjauskulttuuri on tulevaisuutta. Japanilaiset näyttävät mallia muille. Japanissa on aina suhtauduttu tavaroihin vakavasti. Romun sijaan siellä nähdään mahdollisuuksia. Rikkinäinen ruukku on arvokas nimenomaan epätäydellisyytensä takia. Säröjä korjataan kullalla eikä peitellä. Tämä on Wabi Sabia, buddhalaisuudesta peräisin olevaa filosofiaa. MIkään ei ole pysyvää tai täydellistä. Kaikki muuttuu ja on vajavaista.
Ihmiset ympäri maailman ovat väsymässä hyödykkeiden jatkuvasti lyhenevään elinkaareen. Amsterdamissa on esimerkiksi korjauskahviloita, joissa voi kokoontua yhdessä korjaamaan rikkimenneitä kodinkoneita.
Ambiente-messuilla tuli vastaan kauniita uniikkituoleja. Ne on valmistanut Bouillon, japanilainen yritys, joka rakkaudella muuttaa massatuotantoina valmistettuja sattumanvaraisesti hajonneita huonekaluja korkeatasoisiksi, design-esineiksi. Se on askel kohti kiertotaloutta hienostuneimmillaan.
"Rikkinäisistä ruukuista" puheen ollen, No Trash! -näyttelyssä on esillä muiden muassa Samuli Helavuon Palasina, mutta ei rikki III (katso yllä)...
Love life, recycled – and Habitare, Katja K.
No comments:
Post a Comment